Olipas kylmät reenit. Mutta me käytiin ekaksi Bobbyn kanssa lämmittely lenkillä, ja yritin pitää muutenki koiran koko ajan liikkeessä, niin ei se kyllä nostellu koipiaan vasta ku ihan lopussa, ja sekin oli jo pitkälti yliajan.

Nyt Bobby haukkui muut koirat heti alkuunsa, se oikeen räksytti, sitte mikä typerintä, se oikeen yrittää muka hyökätä toisen koiran luo, mikä pässi. Mutta kun alettiin tekemähän hommia, niin ei se sitte riekkunu, ku aina tauoilla. Aluksi otettihin seuraamista kaikki koirat kentällä. Oltiin kaikki vieretyste ja koira sivulle ja seuraa...Bobby menöö kyllä tosi hianosti, se jopa on oppinu, ku pysährytähä, niin se istuu hianosti. Ja sivulle tuloki on nopeutunut. Toi oli vaan tosi pitkästyttävää, ku tehtiin tyyliin kaikki kerralla ja kouluttaja kävi kaikkien luona. Koiran kans piti kuitenki koko ajan tehdä jotain, jottei se kylmety. Vaikka oli pakkaasta -15 niin mun oli ihan hiki. Seuraamista otettiin kääntyilemällä ja välillä stopaten istumaan.

Maahan menossa, kouluttaja sanoi, jotta tokoiluun opetetaan maahan meno silleen, jotta koira seisoo ohjaajan eressä, ja makupala käres, joka vierähän koiran kuonon erestä alas maahan, koiran pitääs mennä makuulle siten, jotta ensi menöö etupää ja sen jälkeen vasta takapää maahan. Kuulemma näin se on tokokokeessa. No, mutta meilläkun Bobbylle sanoo MAA, niin se purottautuu niin nopeesti maahan, jotta ei voi tietää kumpi pää on eka, kouluttaja sanooki, jotta ok, Bobbyn maahan meno on niin nopee, jottei sitä kannata lähtiä ohjaamaankaa toisin. Oon opettanukki Bobbylle maahan menon naksuttimella ihan ensimmääsenä temppuna. Hienoa Bobby...Ja nyt sitten mä otin Bobbylle vaan tota maassa olemiseen kestoa. Kestoa oon lähinnä opettanut kotona, kun annan koiralle ruoan, niin kehotan sitä menemään MAA, ja sitten lasken ruokakupin maahan, ja Bobbyn pitää pysyä maassa niin kauan kunnes sanon ole hyvä Toimii hianosti. Lisäksi ennen hakuun menoa, Bobbyn pitää olla rauhassa maassa, sitte ku se katsahtaa minuun ja annan luvan lähtiä etsintä hommiin.

Toi kouluttaja anto erään hyvän  (mielestäni hyvän vinkin) koira maahan, itellä namipurkki käres, mennään koiran eteen, laitetann purkki maahan, jos koira meinaa nousta, kehotetaan uurestaan maahan. Otetaan purkki mennään koiran viereen, ja palkataan purkista päin koira. Ja seuraava askel, koira maahan ja ohjaaja menöö hiukan kauemmas ja jättää purkinki kauemmas koirasta, ohjaaja menöö vielä eteenpäin jättäen purkin matkalle, kääntyy koiraan päin, lähtöö kohti koiraa, ottaa purkin, menöö koiran viereen ja palkkaa koiran purkista. Ja tässä eretään eretään ja pirennetään kestoa.  Vai olikohan se nyt niin, jotta se koira piti palkata sitte niinku laittamalla se purkki koiran taakse...tais olla niin, mut muuten kuten erellä. Täytynee koklata.

Sitten oli vipana vielä hyppy. Kouluttaja otti purkin kannen, johon se laittoi namia ja laittoi hyppytelineen toiselle puolelle maahan. Minä ja Bobby oltiin hyppytelineen toisella puolella ja lähdettiin telinettä kohti. Bobby meni heti hianosti telineen läpi, siinä oli rimaki, mut se oli siis niin matalalla, jottei koiran tarvinnu vielä hypätä. Toistettiin pari kertaa. Ihan hianosti meni. Ja Bobby kestää kyllä hienosti toistoja. Tosin joka välis me leikittiin narupallolla. Kyllä oli Bobbyllä kivaa, ja niin oli mullaki.

Ihan pientä toivetta olis, että pääsis sitte aina uusille kursseille, jotta erettääs koiran kans niin hyvin, jotta vois joskus mennä johonki kisaamaan.....tierä sitte, moon niin kova jännittämähän, täytyis ottaa jotain rauhoottavaa.